torstai 2. helmikuuta 2012

kylmää..kylmää... kylmää ja erikoispostaus

Tänää taas oli tosi kylmä päivä, pakkasta oli -27 tai -28 astetta.  En tänäänkää sitte viittiny mennä ratsastaa ku itellä vissii nousemassa kuume taas, tai ainaki tosi huono olo ollu ja  nenä vuoktaa  ku mikäki. En käyny  tänää ollenkaa tallilla ku äiti ruokki hepat, mun piti lukee hissankokeesee mut  en kyl kauaa jaksanu, no kyl siitä toivon mukaan jotai jäi mielee.  Noh tein äske pirtelöä ja nimesinki sen :D

Mustikka smoothie                                                        
n.½ litraa maitoa          
n.½ dl sokeria
n.½ litraa (jäisiä) mustikoita
n.1 dl jugurttia
liraus kermaa
ihan vähän vaniljakastiketta

Kaikki vaan sekasi sauvasekoittimella, tuli hyvää :p

Antti teki samaan aikaan pannukakkua.









Mut nyt  taas  voisin tehä jonku lyhyen erikoispostauksen, hmm.. minkähä tekis..?
No teen 'mistä kaikki lähti'


"MISTÄ KAIKKI LÄHTI"


No kaikki lähti siitä kun synnyin, meillä oli jo silloin ravihevosia. Pienestä tytöstä lähtien olen tykännyt  hevosista ja  ne  ovat  vaan kuuluneet elämääni, tavalla tai toisella. En edes muista ekaa ratsastus kertaa mutta siitä on kuvia valokuva albumeissa. Eka ratsastus kerta oli kuitenkin silloin kun olin vuoden ikäinen, pääsin naapurintytön syliin meidän ravihevosen selkään. Ja sen jälkeen halusin aina takaisin hevosen selkään. Äiti  just sano et mä sanoin aina:- tosia attastaa. Siitä lähtien hoin tota kun opin jotenkuten puhumaan.
   Talutustunneilla aloin käymään 3 vuotiaana ja kävin kerran viikossa. En muista niistäkään ajoista mitään mutta näistä ajoista minulle on kyllä muistutettu. Esim. Kun olin talutustunnilla Relanderin ponitallilla, menin pienellä shettiksella (olin silloin n.4v) ja joku isompi tyttö ei uskaltanut  mennä n.165cm? hevosella, no sitten opettaja kysyi:- no kuka nyt  haluaa sitten vaihtaa hevosta? ja  minähän se sitten käsipystyssä heti sanoin:- minä minä !! No sitten sellanen 1m pitunen tappi istui siellä n.165cm hevosen selässä, hymy naamalla.
Toinen minkä muistan on ase kun olin samaisella tallilla ja opettaja kysyi: että ketkä on koulussa? minä nostin käden ylös  ja  opettaja nauroi ja sanoi:- no sinä et ainakaan ole! :D ja  olin silloinki joku 4v.
   Kun olin 4v niin sain oman ponin nimeltä, Koivurinteen Doris Day. Se oli 105cm shettis tamma. Kun se meille  tuli, se ei osannu kävellä ilman taluttajaa eteenpäin. Sen aikoja muistan aika paljon, tosin en alkua.
Parhaiten on jääny mieleen se kun sain Dooriksen laukkaamaan, ensin mentiin täyttä ravia maastotietä ja  minä huusin: äiti, juokse juokse kovempaa! ja kun sain laukalle niin olin onnesta soikeena. Jouduin kuitenkin Dooriksesta luopumaan kun olin 10vuotias. Ja nyt  se   vuonna 2010 pääsi jo vihreämmille laitumille.
   Sitten  vuonna 2006 ostettii mulle isompi poni, nimeltä Zvaigzdute, risteytysponi tamma, säkä 134cm.Duten kans pääsin seuratason kilpailuihin, koulussa heC tasolla ja esteillä 60cm. Se oli ihan mukava poni, mutta taas  pituus tuli vastaan ja  alettiin taas  ettimään uutta ponia.Dutte lähti meiltä vuonna 2008.
  Seuraavaks  tuli Fuks. Fuksi tuli meille vuonna  2008.Säkä 146cm, arabiristeytys ruuna. Fuksissa on siis: pintoa,arabia ja ihan pikkuriikkisen shettistäkin! Fuksin kanssa kehityinkin näistä poneistä eniten. Fuksin kanssa pääsin  kaakkoissuomen aluevalmennettaviin. Koulukilpailuissa aluetasolla heB ja  esteillä alue90cm (valmentajani kisasi alue110cm) Valmennuksissa hyppäsin 120cm Fuksilla. Fuksilla on aina ollut erikoinen tapa, roikottaa kieltä. Ja tuomarit  sitten rokotti siitä aina koulukisoissa niin meillä ei ihan niin hyvin mennyt  koulukilpailut. No nyt  taas  Fuksikin jäi pieneksi.
 Seuraavaks  tulikin Taavi, 19.5.2011. Fwb ruuna, säkä 165cm, s.2006.Taavi oli alussa tosi osaamaton ja  siitä taisinki jo jossain postauksessa kertoa. Nyt  vaan osotellaan ja  katsotaan mihin me päästään. Tavoitteena olisi päästä koulukilpailuissa kansalliselle tasolle Taavin kanssa.




Fuksi :D

Fuksi (:

Taavi










Fuksi
  

4 kommenttia:

  1. Mihin nämä vuodet ovat kadonneet?! Näin paljon elettyä elämää jo takana ja paljon mieltä lämmittäviä muistoja -näitä lisää! Olimme paljon teillä kesäisin, kun olit pieni.

    Enollasi oli silloin pidempiä vapaita kesälomien päälle ja itse opiskelin, joka mahdollisti liikkumisen. Siitä syystä meillä onkin monta mukavaa muistoa. Siitä syystä varmastikin tunnut omalta tytöltä -sinä olit meidän tyttö kovastikin pienempänä. Nukkevauva. Hädin tuskin edes puhuitkaan niin silmäsi loistivat hevosten parissa ja ensimmäinen sana olisi voinut olla: heppa :)

    Olimme paikalla, kun pääsit ensimmäisen kerran hevosen selkään ja sen jälkeen sinua olikin sieltä vaikea saada alas. Sille tielle jäit. Silloin, kun kuvia otettiin paljon filmikameralla, niitä myös teetettiin albumiin. Ja jos muistat niin meillä on paljon myös valokuvia noiltakin ajoilta. Tulepa tänne enolaan niin katsellaan yhdessä ;) "Tosia attastaa, Tosia hAAluaaaaa attastaa" komennot kaikuu vieläkin korvissa, kovatahtoinen neiti jo silloin. Monikin muisto hymyilyttää, mutta erityisesti ne kerrat, kun yleensä toimme tuliaisia. Yleensä ne olivat vaatteita ja muuta kivaa pikku rinsessalle -uudet vaatteet ja kynnet lakattuna pyyhälsit sitten esittelemään uusia vasikoita, jonka jälkeen veit heppojen luo. Niitä harjattiin paljon. Et koskaan kyllästynyt. Nykyään tuskin laittaudut niin paljon heppojen pariin ja/tai navetalle ;)

    Kirjoittaessani tulvahtaa monta mukavaa muistoa, se kirvoittaa onnenkyyneleitä. Kunpa ymmärtäisit miten rakas olet meille <3

    PS. Smoothiet on myös meidän herkkua! Sitä odotellessa :P

    VastaaPoista
  2. ::DDD, voisin vaikka tehä teille tollasta sitte jokus ku tuutte :p

    VastaaPoista
  3. Me jo odotamme :P Andy taas voisi pyöräyttää pannarit alkuun! En muistakaan milloin viimeksi olisin pannaria syönyt. Voitko uskoa, että en ole ikinä sellaista edes tehnyt :O

    VastaaPoista